Lasten mediabarometri 2013 kertoo, miten netistä on tullut osa pienempienkin lasten arkipäivää. Pienten lasten yleisimpiä mediankäyttötapoja ovat kirjojen ja lehtien lukeminen sekä kuvaohjelmien katselu. Pikkulapsille luetaan myös säännöllisesti. Yli 90 prosenttia 0-8–vuotiaista käyttää nettiä. Netin käyttö aloitetaan kuvaohjelmien katselulla jo alle 2-vuotiaana, ja nettipelien pelaaminen 3-4 vuoden iässä. Vanhemmat eivät välttämättä miellä lastensa käyttävän nettiä, kun lapset katselevat netin kautta kuvaohjelmia. Digitaalisten pelien pelaaminen on yleistynyt Suomessa viimeisten kolmen vuoden aikana, ja pelaaminen aloitetaan aiempaa nuorempana. Lähes kaksi kolmasosaa 3-4–vuotiaista pelaa. Kaikkein nuorimmat lapset pelasivat digitaalisia pelejä lähinnä vain älypuhelimilla tai tabletilla. Mediaympäristön muutos asettaa uusia haasteita myös lasten mediakasvatukselle. Lapset tulisi saada järjestelmällisemmän mediakasvatuksen piiriin jo ennen kouluikää.

Oletko netissä vai onko se sinulle erillinen nettitodellisuus?

Otin tämän tutkimuksen osaksi esitystäni eilen 3.2.2015 Lempäälän Kelhon koululla vanhempainillassa, jossa oli osallistujia noin 50 henkilöä, joista suurin osa oli ilokseni lapsia. Kävimme yhdessä keskustelua, millainen on tämän päivän medialapsuus sekä kuinka digitaalinen pelaaminen on osa lasten arkea. Lapset ja nuoret ovat netissä ja netti on heille vain yksi väline muiden joukossa toteuttaa itseänsä. Aikuisille kyseessä on nettitodellisuus, jonne mennään. Yhdessä tarvitaan tervettä järkeä, harkintakykyä ja erilaisia näkökulmia. Tulee myös muistaa, että jokaisella on oikeus yksityisyyteen, loukkaamattomuuteen ja omaan luomukseen. Ikärajat, pelien hyvät ja huonot vaikutukset sekä verkkokäyttäytymisen 10 kultaista sääntöä herättivät myös paljon keskustelua. Illan mieleenpainuvin kysymys oli lapselta: mikä on nettipoliisi? Tekijänoikeudet sekä lasten suosikkisovellukset WhatsApp ja Instagram saivat lapsia ja vanhempia kertomaan omia kokemuksiaan.

Luennoimassa Ylöjärvellä ja Lempäälässä

Luottamus oppijaan

Timo Ilomäki pohti, että ehtivätkö suomalaiset koulut teknojunan kyytiin? Uskon, että ehtivät, kun lähtevät vain reippaasti mukaan.

Kävin 28.1.2015 Mutalan koululla pitämässä 1.-6. luokkalaisille ja opettajille luennon päivällä aiheesta Fiksusti netissä käyttäen WhatsAppia ja Instagramia. Oppilaita oli paikalla 118. Illalla vanhempainiltaan osallistui 30 vanhempaa aktiivisesti keskustellen.

Haastattelin Mutalan koulun rehtoria Kalle Nuorannetta iltapäivän luennon jälkeen. Hän esitteli iPadilta muutamia opetuksessa käytettyjä sovelluksia.

Kerrotko, montako tablettia opetuksessa teillä on?

Meillä on tällä hetkellä tabletteja viisi kappaletta. Saimme ne ennen joulua, joten vasta reilu kuukauden ovat olleet käytössä.

Miten tabletit kiertävät luokissa?

Tabletit ovat kaikkien vapaassa käytössä ja se on opettajien omasta aktiivisuudesta aika paljon kiinni, että ken ottaa niitä käyttöön oppitunneilla.

Näytit äsken sovellusta, jota oppilaat olivat käyttäneet oppitunnilla. Kerrotko siitä lisää?

Joo, kyseessä on Adobe Voice jolla voi yhdistää kuvia ja ääntä. Sitä on käytetty kielten opiskeluun ryhmätöissä. Lapset voivat kuvata ja äänittää ihan mitä vaan, jolloin taivas on rajana luovuudessa. Luovuudelle löytyy paikka.

Mitä muita ohjelmia olette käyttäneet?

Olemme ladanneet mm. matikkaohjelmia App Storesta iPadeille.

Onko teillä muuten atk- tai mikro-luokkaa Mutalan koululla?

Meidän koulussa, kuten muissakin Ylöjärven kouluissa, on käytössä läppärikärry. Kärryssä on 20 läppäriä ja se riittää koko koululle, kun on käytössä yhdessä luokassa kerrallaan. Jokaiselle oppilaalle on oma läppäri käytössä. Se on oppimisen väline, kun opiskellaan historiaa tai matematiikkaa tai mitä tahansa. Tietokone toimii apuvälineenä oppimisessa.

Miten läppäreitä käytetään oppitunneilla? Tehdäänkö esimerkiksi tiedonhakua?

Meillä on ollut käytössä oppimispelejä, kuten Typing master, jolla on näppäimistötaitoa opeteltu. Sitten on tiedonhakua ja tiedon muokkausta esim. historian oppitunnilla. Kuin tehtäisi vihkoon voidaan työstää myös läppärillä. Tässäkin on taivas rajana, mitä voidaan tehdä.

Mainitsit tuossa aiemmin, että käytät Facebookia tiedonhakuun. Kerro lisää tästä.

Joo, käytän useampia Facebook-ryhmiä ja näistä hyvä esimerkki on iPad opetuksessa -ryhmä.

Käytätkö muita sosiaalisen median palveluita?

Itselläni on henkilökohtaisessa käytössä WhatsApp, on tosi näppärä palvelu. Olen perustanut tilit Twitteriin ja Instagramiin, jotta tiedän millaisia palveluja ne ovat.

Antaisitko vielä vinkin, että kuinka joku muu koulu voisi lähteä liikkelle digitaalisuuden ja mobiilielämän yhdistämisessä oppimiseen ja opettamiseen?

Eihän siihen ole mitään oikotietä. On vain parempi tarttua toimeen sekä luottaa lapsiin. Heillä on valmiiksi paljon tietoa. Sen tiedon valjastaminen oikeiden asioiden käsittelemiseen on tärkeä juttu. Pohjatyötä läppäreiden ja tablettien käyttöönotossa tulee sen verran tehdä, että tiettyyn pisteeseen asti tulee sietää sitä, etteivät laitteet aina toimi halutulla tavalla ja oppitunti voi mennä ns. pilalle, mutta niistäkin oppii uutta, kun asiat eivätkään mene suunnitellulla tavalla.

Kaunis kiitos haastattelussa ja kaikkea hyvää jatkoon!

Tässä viime viikon ja tämän viikon kouluesitysten materiaalit SlideShare-palvelussa:

Mutalan oppilasluennon materiaali

Mutalan vanhempainillan materiaali

Kelhon koulun vanhempainillan materiaali

Voit ladata ne omalle tietokoneellesi SlideShare-palvelussa tämän ohjeen mukaisesti:

SlideShare-esityksen lataaminen omalle koneelle

Oletko keskustellut lastesi tai oppilaidesi kanssa mediakasvatusasioista? Oletko omalta osaltasi edistänyt mediakasvatusasioita eteenpäin? Kerro omista kokemuksistasi, niistä on varmasti hyötyä myös muille!

- Pauliina

Uudempi: Mediakasvatuksen ilta Muistolan koululla
Vanhempi: Pelillistämisen kiemuroissa