Asiantuntijatyön murros, osa 2 Digitaalinen työturvallisuus

Käsittelen kolmen blogikirjoituksen sarjassa asiantuntijatyön murrosta kolmesta näkökulmasta; ensimmäisessä etätyötä ja hybridityötä, tässä toisessa digitaalista työturvallisuutta ja lopuksi kolmannessa kuinka toimia häirintätilanteissa.

Vuoden 2022 yksi tärkeä puheenaihe on digitaalinen työturvallisuus asiantuntijatyössä. Haasteita tuovat koronapandemia sekä maailmanpoliittinen tilanne Venäjän hyökättyä 24.2.2022 alkaen Ukrainaan. Työturvallisuudessa ovat fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset työolosuhteet työpaikalla kunnossa. Niin tulee olla myös digitaalinen työturvallisuus. Tämä teema on noussut esiin useissa koulutuksissani viimeisten kuukausien aikana.

Työpaikan fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset sekä digitaaliset olosuhteet ovat muuttuneet teknologian myötä. Viime vuosien aikana tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävät teknologiat ovat muuttaneet laitteita, työkaluja ja järjestelmiä, joita käytetään järjestämään, hallinnoimaan ja tuottamaan tuotteita, palveluja ja tietoa. Meidän tulisi paremmin hallita digitalisaatioon liittyviä tämän hetken työsuojeluriskejä sekä perehtyä tuleviin uusiin ja kehittyviin työsuojeluriskeihin, joita tuovat mm. yhteistyörobottien teknologia, tekoäly, esineiden internet, autonomiset ajoneuvot, bioniikka, virtuaaliteollisuus ja vahvennettu todellisuus, puettava teknologia, massadata, 3D- ja 4D-tulostus ja verkkoalustat.

Työturvallisuuden perusteisiin kuuluvat turvallinen ja terveellinen työympäristö, toimiva työyhteisö, työturvallisuuden johtaminen ja turvallisuusosaaminen. Hyvän työyhteisön piirteitä ovat tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, toimiva vuorovaikutus, sopivasti kuormittavat työtehtävät ja kannustava ilmapiiri.

Työturvallisuuslaki kieltää epäasiallisen kohtelun ja häirinnän työssä. Epäasiallinen kohtelu ja häirintä ovat hyvän tavan vastaista käyttäytymistä toisia kohtaan, esimerkiksi toisen työnteon arvostelua ja vaikeuttamista, sosiaalista eristämistä, seksuaalista häirintää tai pilkkaamista. Laki velvoittaa sekä työnantajaa että työntekijää. Lain mukaan työntekijän velvollisuus on välttää toisten turvallisuutta tai terveyttä haittaavaa epäasiallista kohtelua. Jos työpaikalla esiintyy epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan puututtava siihen.

Organisaatiossa on pidettävä huoli siitä, että työturvallisuutta koskevat lakisääteiset velvollisuudet hoidetaan asianmukaisesti. Häirintään liittyvät riskit olisi hyvä ottaa säännöllisesti puheeksi työyhteisössä. Tämä osoittaa, että häirintä otetaan vakavasti. Ketään ei saa jättää yksin ratkomaan hankalia tilanteita.

Verkkohäirintä aiheuttaa yksilölle mm.

• stressiä,
• huolta,
• työn suorittamisen ongelmia,
• vaikeutta puhua omasta työstään,
• masennusoireita,
• unettomuutta,
• työpoissaoloja ja
• irtisanoutumisia.

Verkkohäirinnän seuraukset työyhteisölle ovat mm.

• työn jatkuvuuden ongelmat,
• ilmapiiriongelmat,
• brändi- ja mainehaitat,
• ajankäyttöongelmat,
• rekrytointihaasteet ja
• muutokset työnantajamielikuvassa.

Verkkohäirintään tulisi aina reagoida nopeasti ja riittävän ajoissa. Työyhteisön ilmapiirin tulisi olla sellainen, että epämukavista tilanteista uskalletaan kertoa. Seuraavassa blogikirjoituksessa käsitellään, kuinka toimia häirintätilanteissa.

Lähteet ja lisätietoa:

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto: Työskentely digitaalisessa tulevaisuudessa – uudessa tutkimuksessa ennakoidaan tulevia riskejä turvallisuudelle ja terveydelle

PING Helsinki: Feikkiä vai faktaa - Luotettavan somevaikuttajan käsikirja

SomeBuddy - SomeBuddyn webinaari 18.1.2022: Digitaalisen työturvallisuuden uusi vuosi – asiantuntijatyön turvallisuus

Sosiaali- ja terveysministeriö - Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinta

Tasa-arvovaltuutettu - Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä

Työturvallisuuskeskus - Haastavan asiakkaan kohtaaminen puhelin- ja verkkopalvelutyössä - työsuojelunäkökulma

Työturvallisuuskeskus - Digitalisaatio ja työsuojelu

Tuetaan toisiamme! Kinda Oy auttaa lähellä ja etänä, ota yhteyttä.

- Pauliina